Kansallisesti haitalliset vieraslajit terraarioissamme

SEEL:n blogi
Kirjoittaja:
Avainsanat: , ,
Julkaistu: lauantai, 23.4.2016

Kirjoitin joulukuussa vieraslajiasetuksesta ja sen lemmikkiharrastusta potentiaalisesti rajoittavasta voimasta. Silloin elettiin aikaa, jolloin Maa- ja metsätalousministeriö arpoi lajeja kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle. SEEL:ssä pelättiin, että haisunäätä joutuu listalle (kuten se sitten joutuikin) sekä oltiin helpottuneita siitä, että herpeistä listaluonnoksella oli ainoastaan muutama Turun seudulta löytynyt laji (jotka listalle ensimmäisellä kierroksella päätyivätkin).

Sittemmin aikaa on kulunut ja paljon tapahtunut. Oletettavasti pitämämme metelin takia ministeriö lisäsi alkuvuodesta asiantuntijaryhmään kansallisesti merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon valmistelemiseksi sekä eksoottisten eläinten harrastuksen edustajan (allekirjoittanut), että eläinkaupan edustajan (Päivi Tiitinen). Joulukuussa olin iloinen onnistuttuani luomaan suoran ja hyvähenkisen kontaktin asetusta valmistelleeseen virkamieheen. Nyt olen tyytyväinen, että olemme saaneet virallisen edustajan aihetta käsittelevään asiantuntijaryhmään.

Toinen merkittävä alkuvuoden aikana tapahtunut asia on se, että kansallisen vieraslajilistan päivitystyön suunnittelu on edennyt vauhdilla edellä mainitussa asiantuntijaryhmässä. Tällä kierroksella tulilinjalla olevista lajeista SEEL:n kannalta oleellisimpia ovat muutama papukaijalaji sekä suuret kuristajakäärmeet, varaanit ja myrkylliset käärmeet ja selkärangattomat. Papukaijojen osalta kieltämisen uhka on laimennut, mutta juuri nyt myrkkykäärmeharrastajien piireissä kuohuu, sillä asiantuntijaryhmä on pyytänyt apua myös harrastusyhdistyksiltä. Tavoitteena on erottaa aidosti vaaralliset lajit niistä myrkyllisistä lajeista, jotka eivät myrkystään huolimatta aiheuta ihmiselle aitoa vaaraa.

Osalle harrastajista avunpyyntö tuli yllätyksenä; joku mainitsi jopa ”salassa valmistellun”. Tästä ei missään tapauksessa ole kyse: joulukuun blogissani mainitsin ihmiselle vaarallisuuden olevan kansallisen vieraslajistrategian mukainen ”vieraslajitekijä”. Kyseinen strategia valmistui vuonna 2012 ja siitä on puhuttu niin herppinettifoorumeilla kuin Herpetomania-lehdessäkin (numero 2/2011). Mutta ilmeisesti ei tarpeeksi, koska osa harrastajista yllättyi kun asia nyt (lopulta) nousi ajankohtaiseksi.

Eikä asiassa ole kyse mistään vainosta, vaan ihan realistisesta uhasta. En usko, että monikaan meistä SEELiläisistäkään on sitä mieltä, että on ihan OK, että kuka tahansa viiripää saa pitää keskellä asutuskeskusta kerrostaloasunnossa kymmenien, tai jopa satojen tappavasti myrkyllisten käärmeiden kokoelmaa edes kertomatta asiasta naapureille. Sen sijaan SEEL:n näkökulmasta ei ole OK, että kaikkien myrkkykäärmeiden pito automaattisesti kiellettäisiin kaikilta: Suomessa on lukuisia harrastajia, jotka ovat tunnollisia ja osaavia, ja siten hallitsevat hoidokkinsa. Tai joiden pitämät lajit ovat kyllä myrkyllisiä, mutta eivät aidosti ihmiselle vaarallisia esim. rauhallisen luonteensa tai heikon myrkkynsä takia.

Ja juuri tästä nyt keskustellaan. Olemme saanet asiantuntijaryhmän ymmärtämään, että myrkyllinen ei ole sama asia kuin vaarallinen. Tai että kaikki kuristajakäärmeet eivät ole ihmiselle vaarallisia: potentiaalisen riskin aiheuttavat ainoastaan kaikista suurimpien lajien isokokoiset yksilöt. Mutta koska edes allekirjoittanut, vaikka SEEL:n edustaja ryhmässä olenkin, ei ole kaikkitietävä, tarvitsemme minä ja muu asiantuntijaryhmä yhdistystenkin apua aidosti vaarallisten lajien erottamiseksi ei-vaarallisista.

Todennäköisesti tämä lopulta johtaa siihen, että joitakin potentiaalisesti vaarallisimpia lajeja lisätään kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle, ja niiden maahantuonti, lisäännyttäminen ja pitkällä juoksulla pitäminen terraariohoidokkina kielletään harrastajilta. Toisaalta tämä voi johtaa myös jonkinlaisen lupajärjestelmän luomiseen. Jo nyt useiden listalla olevien lajien kohdalla on mainittuna poikkeuksia kiellosta: tahoja jotka saavat jatkossakin pitää muilta kiellettyjä lajeja. Kukaan ei vielä tiedä, mikä lopputulos tulee olemaan. Mutta se on varmaa, että meidän tulee olla tyytyväisiä siitä, että ministeriö aidosti haluaa kuulla harrastajienkin mielipiteen. Eikä yksipuolisesti vain kiellä kaikkia myrkky- ja kuristajakäärmeitä, kuten se voisi tehdä.

P.S. Tässä vaarallisuustuoksinassa ei pidä unohtaa, että keskustelu ja asiantuntija-apupyynnöt ovat päällä myös niistä matelija- ja sammakkoeläinlajeista, jotka saattaisivat Turun kulmilta jo löytyneiden alppimantereiden, ruokasammakoiden ja muiden tulokkaiden tavoin pystyä leviämään luontoomme ja uhkaamaan alkuperäistä lajistoamme. Sukkanauhakäärmeet, kiinankellosammakot, nelivarvaskilpikonnat… moni myrkkykäärmeitä yleisempikin laji on juuri nyt ministeriön mielenkiinnon kohteena. Tämä ei todellakaan koske vain myrkkyharrastajien pientä harrastajakuntaa, vaan saattaa vaikuttaa satojen ”ihan tavallistenkin harrastajien” arkeen nopeammin kuin moni arvaakaan.

Joonas Gustafsson

Kirjoittaja:

Joonas on lohjalainen eläinharrastaja. Hän on touhunnut herppien (matelijoiden ja sammakkoeläinten) parissa yli 20 vuotta. Nykyään kotoa löytyy myös kaloja, lintuja ja kissoja. Joonas ja vaimonsa Niina ovat tehneet herppien osalta yhteistyötä mm. Korkeasaaren eläintarhan, SEY:n ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Joonas on SEELin varapuheenjohtaja ja SEELin edustaja MMM:n Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa ja asiantuntijaryhmässä kansallisesti merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon valmistelemiseksi.