Eläinten hyvinvointia järkevällä eläinsuojelulailla


Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry haluaa Suomeen eläinten hyvinvointia aidosti edistävän eläinsuojelulain, joka kohtelee kaikkia seura- ja harrastuseläimiä yhdenvertaisesti eikä vaikeuta jo eläimen hyvinvoinnin huomioivan omistajan harrastusta kohtuuttomasti. Esitämme tässä yleisen näkemyksemme liittyen eläinsuojelulain uudistamiseen sekä nostamme esiin muutamia tärkeitä kohtia, joiden avulla seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia voitaisiin parantaa, tai jotka ovat muuten nousseet esiin julkisessa keskustelussa.

Suurenna sivun tekstiä
Pienennä sivun tekstiä

Tässä dokumentissa käsittelemme asioita seura- ja harrastuseläinten, sekä erityisesti liiton edustamien niin sanottujen ”eksoottisina” pidettyjen lajien näkökulmasta. Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry (SEEL) kattaa toiminnassaan matelijat, sammakkoeläimet, selkärangattomat, akvaariokalat, linnut, fretit sekä siilit. Liiton jäsenyhdistysten piiristä löytyy Suomen paras asiantuntemus näihin lajeihin liittyen.

Sisältö:

Eläinsuojelulaista yleisesti

Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry yhtyy yleiseen mielipiteeseen siitä, että nykyinen eläinsuojelulaki sekä erityisesti sitä täydentävät asetukset kaipaavat uudistamista, jotta niiden noudattaminen riittää turvaamaan ihmisen parissa pidettävien eläinten hyvinvoinnin. Niin sanottujen ”eksoottisten” eläinten kohdalla ongelmat laissa ja asetuksissa liittyvät pito-olosuhteiden epämääräisiin määrittelyihin, ei niinkään näiden lajien haasteellisuuteen verrattuna muihin seura- ja harrastuseläimiin. Kaikki eläinlajit vaativat erityishuomioita esimerkiksi ympäristön, tilojen, ruokavalion tai virikkeellistämisen suhteen. Tämä kaikki on mahdollista toteuttaa myös niin kutsutuille ”eksoottisille” eläimille kotioloissa, kunhan laji on valittu omat resurssit huomioiden.

Eläinsuojelulain uudistuksessa tulee pyrkiä tilanteeseen, jossa lain ja asetusten noudattaminen riittää turvaamaan eläimen hyvinvoinnin kuitenkaan vaikeuttamatta tarpeettomasti vastuuntuntoista harrastusta. SEEL tarjoaakin jäsenyhdistystensä osaamisen lainvalmistelijoiden käyttöön, jotta harrastajien sekä näiden eksoottisina pidettyjen lajien näkökulmat tulevat huomioitua kattavasti.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa termiä ”eksoottinen eläin” on käytetty erittäin laveasti kattamaan sekä nykyisin yleisesti seura- ja harrastuseläiminä pidettävät lajit sekä niin kutsuttuja ”äärimmäisiä” lajeja, kuten kädelliset ja isot kissaeläimet, joita ei Suomessa pidetä lemmikkeinä. Eksoottisen eläimen määritelmä vaihtelee puhuttaessa biologiasta, eläinlääketieteestä tai käsiteltäessä eläimiä arkisessa keskustelussa. On tärkeää määritellä käsiteltävät lajit tarkemmin. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön toteuttaman sidosryhmäkyselyn pohjalta ei ole mahdollista päätellä, tarkoittivatko vastaajat yleisempiä lajeja vai ”äärimmäisiä” lajeja, joita Suomessa ei tavata. Vastauksista ei siis ole mahdollista päätellä, haluaisiko vastaaja kieltää marsun vai tiikerin pitämisen lemmikkinä, sillä molemmat luokitellaan esimerkiksi eläinlääketieteellisestä näkökulmasta eksoottisiksi eläimiksi.

Tässä dokumentissa tarkoitamme eksoottisella eläimellä liiton edustamia seura- ja harrastuseläimenä pidettäviä lajeja, jotka suuri yleisö mieltää eksoottisiksi eläimiksi.

SEEL:n kanta on, että Suomen eläinsuojelulaki kaipaa uudistusta, mutta laista ja sitä täydentävistä asetuksista tulee tehdä järkevät, jottei se tarpeettomasti vaikeuttaisi vastuuntuntoisten harrastajien elämää.

Takaisin ylös

Ara papukaija

Lintujen lemmikkinä pitämisellä on pitkät perinteet. Termi "häkkilintu" kuitenkin kuvaa nykyaikaista lemmikkilintuharrastusta huonosti. Lintu saattaa viettää reilun kokoisessa virikkeellisessä häkissä päivän, mutta päivittäinen häkin ulkopuolella lentäminen on olennainen osa niiden pitoa.

Eri lajien ja lajiryhmien tasapuolinen kohtelu

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on yritetty niputtaa eri lajeja eri kriteerien alle keskusteltaessa niiden sopivuudesta seura- ja harrastuseläimeksi. Joskus on puhuttu eksoottisista eläimistä, joskus taas jakolinjana on ollut lajin oletettu domestikaation aste. SEEL on huolissaan, että tällainen keskustelu luo väärän kuvan monien eksoottisina pidettyjen lajien sopivuudesta lemmikiksi. Domestikaation asteesta riippumatta kaikilla eläinlajeilla on lajinmukaisia fyysisiä tarpeita ja käyttäytymistarpeita. Huomio tulisi keskittää lakia ja asetuksia säädettäessä siihen, että nämä tarpeet saadaan määriteltyä.

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n hoiviin päätyi vuonna 2013 yhteensä 473 lemmikkieläintä. Tämä sisälsi kaksi lintua, yhden kilpikonnan sekä 415 kissaa 1. Tähän tilastoon nähden niin sanottujen eksoottisten eläinten esiin nostetut ongelmat tai niihin liittyvät huolet ovat saaneet suhteettoman paljon huomiota. Ongelmat eläinten hyvinvoinnissa esiintyvät yksilöllisellä tasolla johtuen eläimelle sopimattomista olosuhteista tai hoidon laiminlyönnistä. Ongelmia esiintyy kaikkien lajien kohdalla, mukaan lukien eksoottiset lajit, mutta nämä eivät riitä perusteiksi erityistoimenpiteiden vaatimiseksi.

SEEL:n kanta on, ettei eläimen hyvinvointi ole lajista kiinni, vaan riippuu eläimen hoitajan kyvystä täyttää yksilön fyysiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.

Takaisin ylös

Fretti

Pienestä koostaan huolimatta fretti tarvitsee paljon tilaa, se ei sovellu häkkieläimeksi sekä uteliaisuutensa ja energisyytensä vuoksi vaatii omistajaltaan paljon. Tästä huolimatta se on antoisa ja sosiaalinen lemmikki.

Omistajan vastuu ja riittävän tarkat asetukset

Viime kädessä vain eläimen hoitaja voi vaikuttaa eläimen hyvinvointiin suoraan. SEEL haluaakin painottaa eläimen omistajan ja hoitajan vastuun merkitystä eläimen hyvinvoinnissa. Tämä vaatii myös uskottavan valvonnan ja riittävät sanktiot mahdollisista rikkomuksista. Liitto tarjoaa jäsenyhdistystensä osaamista valvontaa tekevien viranomaisten käyttöön. Viranomaisten vastuuta tai oikeuksia ei kuitenkaan tule myöntää muille osapuolille, vaan kolmannen sektorin asiantuntemusta tulee käyttää viranomaisten tukena tarvittaessa.

Jotta omistajan vastuu voi toteutua, tulee lakia täydentävien asetusten sisältää riittävän tarkat kriteerit lajien ja lajiryhmien pidolle. Vaikka nykyinen Valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta on hyvä lähtökohta, on asetuksen vaatimuksissa liikaa tulkinnanvaraa. Asetusta tulee täydentää laajentamalla sitä koskemaan uusia lajeja tai lajiryhmiä sekä tarvittaessa tarkentaa jo olemassa olevien lajien asetuksia.

Asetusten tulee olla riittävän tarkat, jotta niiden noudattaminen turvaa eläimen hyvinvoinnin. Vaatimukset tulee tehdä harrastajien ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä hyödyntäen olemassa olevaa tieteellistä tutkimusta ja vuosikymmenten aikana kumuloitunutta harrastajien kokemusta Suomesta ja maailmalta. Vaatimukset tulee tehdä järkevällä tasolla, olivat ne sitten taksonomiaan tai muuhun lajitteluun perustuvia.

SEEL:n kanta on, että lain ja asetuksien noudattamisen tulee riittää turvaamaan eläimen hyvinvointi ja asetukset tulee tehdä riittävän tarkaksi sekä järkevälle tasolle.

Takaisin ylös

Käärme

Kuningaspyton on hyvin terraarioon sopeutunut käärmelaji, joka on on helppohoitosuutensa vuoksi sopiva lemmikki myös aloittelevalle käärmeharrastajalle. Käärmeiden elämää on mukava seurata lasin takaa ja osa lajeista oppii sietämään myös käsittelyä jonkin verran. Käärmeet syövät pääasiassa lajista riippuen erilaisia jyrsijöitä tai lintuja, mutta jotkin lajit syövät myös kalaa.

Myyjän velvollisuudet

SEEL:n mielestä on tärkeää tarkentaa myyjän velvollisuuksia. Tämä koskee jokaista eläimen uuteen kotiin luovuttavaa tahoa, oli kyseessä eläinkauppa, maahantuoja, kasvattaja, yksityinen myyjä tai eläimen lahjoittaja. Eläimen myyjältä ei voi vaatia kykyä havaita ostajaehdokkaan valehtelua, mutta tämän tulisi pyrkiä varmistamaan, että ostajalla on olemassa perusosaaminen ja mahdollisuus tarjota eläimelle riittävät olosuhteet. Lisäksi eläimen luovuttajan vastuulla on tarvittaessa tarjota riittävästi asetusten mukaista tietoa eläimen pitämisestä. Tieto voi olla esimerkiksi kirjallisen hoito-ohjeen muodossa tai lista tietoa sisältävistä Internet-sivuista ja kirjoista. Myyjällä on lisäksi itsellään oltava riittävästi osaamista huolehtia hallussaan olevista eläimistä.

Tällä hetkellä useat vastuulliset eläinkauppiaat ja kasvattajat toimivatkin näin, kieltäytyen myymästä eläintä henkilölle, jonka toiminta tai osaaminen vaikuttaa epämääräiseltä, sekä antamalla riittävät hoito-ohjeet eläimen mukaan.

Eläimen myyjä on vastuussa siitä, että eläimen hyvinvointi on turvattu kaikissa myyntiin liittyvissä tilanteissa. On tärkeää määritellä väliaikaisen ja pysyvän pidon ero. Jos eläimen pito katsotaan pysyväksi, tulee sen pitoa koskea yleiset eläimen pitämistä säätelevät lait ja asetukset, vaikka tarkoitus olisi myydä eläin.

Lain tulee kuitenkin mahdollistaa myyjän toimiminen välikätenä tilattaessa ostajalle eläimiä kolmannelta osapuolelta. Tällöin myyjän on huolehdittava ainoastaan eläimen väliaikaisesta hoidosta.

SEEL:n kanta on, että myyjän velvollisuuksia tarkentamalla voidaan puuttua moniin potentiaalisiin ongelmiin eläinten hyvinvoinnissa.

Takaisin ylös

Siili

Afrikkalainen kääpiösiili on maailmalla yleinen lemmikki. Se tarvitsee minimissään 1-2 m2 tilaa sekä suuren juoksupyörän, jotta saa tarpeeksi liikuntaa.

Seura- ja harrastuseläimenä pidettävien lajien säätely

SEEL:n ensisijainen lähestymistapa eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi on säätää eri lajien pidosta asetuksissa riittävällä tarkkuudella. Sopivat keinot ongelmien ratkaisuksi on löydettävissä eri sidosryhmien (virkamiehet, viranomaiset, kauppiaat, maahantuojat sekä harrastajat) rakentavalla keskustelulla ja yhteistyöllä.

Positiivilista (lista sallituista lajeista, listan ulkopuolisten lajien pitäminen kiellettyä) ei ole toimiva ratkaisu. Kymmenien tuhansien eri lajien tasapuolinen arviointi olisi mahdotonta ja aikaa vievää, se kuormittaisi viranomaisia tarpeettomasti sekä johtaisi mielivaltaisiin päätöksiin ja lopulta tilanteeseen, jossa listalta puuttuisi todellisuudessa hyvin seura- ja harrastuseläimeksi sopivia lajeja. Esimerkiksi Hollannin positiivilistalla punakaulakenguru (Macropus rufogriseus) on hyväksytty kategoriaan 1c (lajit, joita voi pitää erityistilanteissa), mutta maailmalla yleisesti lemmikkinä pidettäviä afrikkalaista kääpiösiiliä (Atelerix albiventris) tai venäjänkääpiöhamsteria (Phodopus sungorus) ei ole hyväksytty listalle.

On myös tärkeää huomioida, että jos ihmiset eivät pidä lakia legitiiminä, koetaan sen noudattamatta jättäminen ennemmin kansalaistottelemattomuutena kuin rikollisena toimintana. Jos seura- ja harrastuseläimiksi soveltuvia lajeja puuttuisi laadittavalta positiivilistalta, näiden salakuljetus ja pitäminen salaa tulisivat lisääntymään. Tällöin menetettäisiin kaikki kontrolli näiden lajien hyvinvointikysymyksiin sekä esimerkiksi CITES-valvontaan. Norjassa, jossa matelijoiden pito on ollut laissa kiellettyä jo 70-luvulta, on yksityishenkilöillä arveltu olevan jopa 100 000 matelijaa ja maassa lopetetaan säännöllisesti suuria määriä hyvin hoidettuja, luonnossa uhanalaisia matelijoita niiden laittomuuteen vedoten2.

Niille lajeille, joista ei ole tehty asetuksia, SEEL ehdottaa ratkaisua, jossa vastuu eläimen seura- ja harrastuseläimeksi sopivuuden osoittamisesta on henkilöllä, joka haluaa pitää eläintä seura- ja harrastuseläimenä.

  • Eläimen haltijan on pyydettäessä pystyttävä esittämään viranomaiselle eläimen hyvinvoinnin turvaavat kriteerit sen pitämiselle sekä osoitettava, että pystyy täyttämään nämä kriteerit. Eläimen, jonka pitämisestä ei asetuksissa ole kriteereitä, omistaminen riittää tässä tilanteessa syyksi eläinsuojeluviranomaisen valvontakäynnille.
  • Maahantuontitilanteessa maahantuontia valvovan viranomaisen tulee pystyä puuttumaan tällaisen lajin maahantuontiin sekä antaa lupa maahantuonnille vasta, kun selvitys eläimen hyvinvoinnin turvaamisesta on tehty.
  • Jonkin tahon, kuten Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan, on toimittava puolueettomana asiantuntijatahona ja annettava viranomaiselle lausuntoja koskien yksittäisiä tapauksia.

SEEL:n näkemyksen mukaan edellä mainitulla ratkaisulla olisi riittävä ennaltaehkäisevä vaikutus. Se mahdollistaisi seura- ja harrastuseläimeksi sopimattomien lajien maahantuonnin estämisen sekä puuttumisen ongelmatilanteisiin jo maasta löytyvien eläinten kohdalla.

Jonkin asetuksien ulkopuolisen eläinlajin pitämisen yleistyessä on asetuksia pystyttävä täydentämään riittävän joustavasti.

SEEL:n kanta on, ettei positiivilistalla saavutettaisi järkevää ja oikeudenmukaista ratkaisua julkisuudessa esitettyihin eksoottisia eläimiä koskeviin marginaalisiin ongelmiin. Ongelmiin voitaisiin puuttua ennen kaikkea riittävän valvonnan avulla.

Takaisin ylös

Kilpikonna

Maakilpikonnat ovat sympaattisia yksineläjiä, joista pienimmät lajit, esimerkiksi kreikamaakilpikonna (Testudo hermanni) pärjäävät mainiosti terraario-olosuhteissa. Aikuinen yksilö tarvitsee vähintään 2m2 maapohjaisen terraarion ja tehokkaan valaistuksen. Asiantuntevalla hoidolla maakilpikonnasta saa lemmikin, jonka seurasta voi nauttia vuosikymmeniä.

Yhdistysten tekemän eläinsuojelutyön edistäminen

Käytännössä lähes kaikki eksoottisiin eläimiin liittyvä valistustyö Suomessa on lajiyhdistysten tekemää vapaaehtoista työtä. Tällainen toiminta on äärimmäisen kustannustehokasta, mutta ei välttämättä aina tavoita kaikkia tarpeellisia ihmisiä. SEEL ehdottaakin, että yhdistysten tekemää valistus- ja eläinsuojelutyötä tulisi pyrkiä edistämään yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Tärkeintä olisi pyrkiä saamaan tietoa henkilöille, jotka vasta harkitsevat jonkin lajin hankkimista, jotta heillä olisi realistinen kuva harkittavan lajin vaatimuksista sekä käyttäytymisestä. Tämä vähentäisi hylättyjen ja uutta kotia etsivien eläinten määrää siitä syystä, että odotukset eläimen käyttäytymisestä tai sen vaatimuksista ovat olleet epärealistisia. Käytännössä SEEL:n esitys tarkoittaisi tiedon välittämistä useita eri kanavia pitkin, jotta se tavoittaisi mahdollisimman laajan yleisön mahdollisimman tehokkaasti.

Lisäksi viranomaisten tulee pystyä käyttämään yhdistyksiä tehokkaammin asiantuntijatahoina.

SEEL:n kanta on, että yksi tehokkaimmista tavoista edistää eläinten hyvinvointia on pyrkiä edistämään niiden hyvinvoinnin eteen tehtävää vapaaehtoista työtä.

Takaisin ylös

Lisko

Skorpionit ovat sopeutuneet elämään vaihtelevissa ympäristöissä. Tämän takia ne ovat hyviä terraarioeläimiä. Myrkyllisyydestään huolimatta skorpioni sopii hyvin vastuulliselle harrastajalle.

Eläinten kasvatus ja jalostaminen

Kotimainen eettinen kasvatustoiminta edistää eläinten hyvinvointia sekä samalla luonnonsuojelullisia näkökulmia. Eläinsuojelulain ei pidä vaikeuttaa tällaista toimintaa, vaan puuttua epäeettisen jalostustoiminnan ongelmiin.

Lainsäädännön kautta tulisi puuttua kasvatustoiminnan ongelmiin, kuten esimerkiksi eläimen hyvinvoinnin vaarantava ominaisuuksien jalostaminen tai eläimen luovuttaminen uuteen kotiin liian nuorena. Nämä ongelmat eivät kuitenkaan ole uniikkeja eksoottisten eläinten kasvatustoiminnalle.

SEEL:n kanta on, että eläinsuojelulain tulee edistää kotimaista eläimen hyvinvoinnin huomioivaa kasvatustoimintaa sekä puuttua kasvatustoiminnassa havaittuihin ongelmiin.

Takaisin ylös

Kalat

Akvaariokalat ovat helppohoitosia lemmikkejä perustietojen opiskelun jälkeen, eikä suurenkaan akvaarion ylläpitotyöhön välttämättä kulu kuin tunti viikossa. Esimerkiksi kirjoahventen parinmuodostusrituaaleja ja poikastenhoitokäyttäytymistä on mielenkiintoista seurata.

Luonnonsuojelulliset ja muut näkökulmat

Asioista tulee säätää oikeissa laeissa. Muuten päätöksentekoon tuotaisiin liikaa uusia muuttujia, tehden päätöksenteosta monimutkaisempaa ja täten vähemmän läpinäkyvää sekä epädemokraattisempaa.

Vaikka luonnonsuojelullisten ongelmien huomioiminen on tärkeää, ei niistä tule säätää eläinsuojelulaissa, vaan luonnonsuojelulaissa. Uhanalaisten lajien kohdalla ensisijaisen ratkaisun tulisi olla CITES-säädösten tarkentaminen ja tarkempi valvonta.

Osa seura- tai harrastuseläiminä pidettävistä eläimistä on ihmiselle myrkyllisiä. On kuitenkin tärkeää huomioida näiden aiheuttama todellinen vaara. Tilastojen mukaan vuosina 1998 – 2012 esimerkiksi koirat aiheuttivat 16 ihmisen kuoleman. Tänä aikana matelijoiden tai muiden myrkyllisten eläinten aiheuttamia kuolemantapauksia ei tilastoitu ensimmäistäkään. 3 On kuitenkin selvää, että ihmiselle vaarallisen myrkyllisen eläimen omistaminen vaatii omistajalta varotoimia.

Myrkyllisten eläinten riskit eivät kuitenkaan ole ensisijaisesti eläinsuojelullisia. Suomestakin löytyy myrkyllisiä eläimiä hoitavia eläinlääkäreitä, jolloin näiden eläinten hyvinvointiin ei kohdistu muista eläinlajeista poikkeavia riskejä.

SEEL:n kanta on, että luonnonsuojelulliset ja väestönsuojelulliset näkökulmat ovat tärkeitä, mutta niistä ei tule säätää eläinsuojelulaissa.

Takaisin ylös

Sammakko

Nuolimyrkkysammakot lisääntyvät mielellään terraariossa, kukin lajilleen luonnonmukaisella tavalla. Sininuolimyrkkysammakko koiraat hoitavat jälkikasvuaan niin huolella, ettei ihmisen tarvitse välttäämättä puuttua terraariossa lisääntymiseen millään tavalla.

Yhteenveto

Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry:n mielestä uusittavasta eläinsuojelulaista sekä sitä täydentävistä asetuksista tulisi tehdä riittävän tarkat, jotta niiden noudattaminen riittäisi turvaamaan eläinten hyvinvoinnin. Lakiuudistus ei kuitenkaan saa haitata vastuuntuntoisen harrastajan toimintaa kohtuuttomasti.

Olemme tässä kannanotossa esittäneet useita tapoja, joilla pystytään parantamaan seura- ja harrastuseläiminä pidettävien eläinten hyvinvointia sekä ennaltaehkäisemään potentiaalisia ongelmia.

Lähteet:

  1. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n tiedote: HESYn hoiviin lähes 500 eläintä vuonna 2013 (http://www.hesy.fi/hesyn-hoiviin-lahes-500-elainta-vuonna-2013/, 21.2.2014, viitattu 12.9.2014).
  2. Koteles, Pia Mathilde: Legistlation on the keeping reptiles in Norway, 2012 (http://hdl.handle.net/10832/810, viitattu 20.9.2014)
  3. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.9.2014]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/tlu.html

© 2014 Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry